.

Huumaan itseni
valveeni vaativalla äänellä
ilosen totuuden kuiskeella
joka
- ah kuinka kiitollinen olenkaan -
häiritsi ihanan uneni alkua

Unellisen polkuni
- ah kuinka ensimmäiseltä
tieltä herkästi eksyykään -
kadottaneena

Valheellisten totuuksienne
- ah mikä ihanuus
piilee niihin uskovissa -
valaisemattomissa liikun

Todista minulle
ettet ole unesi sätkynukke
unesi jossa olen hereillä ain
valpas kuin yksinjätetty sardiini
dogmaattisessa tyhmyydessänne

Sätkynukeille
olen aina osannut nauraa>