Onnen ensiaskeleet kuussa
olen varma
taakseni jäävä haavat tannerten mustien
minä tiedän
huomenna aurinkokin kuolee
Tulivaimojen keskuudessa
minä painan pääni
ja näen bodomin järven lapset
itkemässä onnestaan
taivaanrajan takaa hymyilen heille
Ystävän sanoin
kielin taivuttamattomin
he voittivat
salaliittomme jonka tehtävä hypätä kuoron yli
ja olla
ykseys
Ja he itkevät
onnesta haluan heitä halata
onneen syöksyn kanssamme
sivistyssanojen jäädessä taakse
voitan itseni
ja tulen itsekseni
MAAILMAN KUVATUKSEKSI
SINUKSI
HYVÄSTI
ja kaikelle annan suostumukseni
tänään
huomenna olkoon? uusi päivä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti