tiistai 27. heinäkuuta 2010

Sanomattoman synkkä talvi

Minusta tuntuu että lähden lentoon
minusta tuntuu kuin olisin poissa
kynttilänvalo minut paluttakoon tänne
mistä olenkaan lähtösin

Talvi sisässäni
huutaa:
tapa hänet
on huutanut jo pitkään
ajoista lähtien
ajoista pohtien:
onko se oikein

Olen viha
joka tulee kuumuuden saattelemana

Meidät on raiskattu jo kerran
toisen meille on valehdeltu
ja seuraava me odotamme
epätietoisina
varuillamme odotamme sanomaa
joka meidät vapauttaa

En näe enää selkeästi
olen kadottanut punaisen lankani
elämäni
olen savukkeen vietävissä
ja sieltä tulevista höyryistä
haluan vain kuolla

En nä enää selkeästi
sinun raukkamaisuutesi takaa
sinun virheidesi optimaalisuuden vierestä
yritän taistella vastaan

Tarvitsen sinua

Ei kommentteja: