Lapsi ilman ystävää
yksin katselee kun kuu kohtaa yöllisen taivaan
tietäen
tuolla minä joskus
Lapsi ilman ystävää
melkein sanoin on kuin
mutta vertaukset kusee aina
varsinkin tämän mielen
Onnen seppeleet
ei niitä kukaan taivuta
ei kukaan itselleen niitä saa
Viimeinen kappale syöksyy mutaan
ja siellä hän vielä katselee
kuin - no, nyt sen sanoin - eksynyt ilman kotia
No, tiedäthän sinä sen
että kun sanoin
tarkoitin ihan jotain muuta
senkin
ettei ole Jumalaa
ei yhtä vaan monia
Tämä ja mieleni harhainen
tulee olemaan huulillasi jonain päivänä
ja katso
teen sen minkä ihminen minulle suo!
Ilman ystävää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti