Maailmani on paha
se on täytetty synkillä aatoksilla
pimeillä massoilla
ja heidän pienillä milelillään
Mutta ah, onneksi on musiikki, onneksi on suurempia voimia
Nämä minua suuremmat voimani täyttäköön elämäni
ja ei, se ei ole rakkaus, ei ihmiseen
se on suurempaa
En minä teitä teilaa, kaikki ihmiset teilaavat!
Tai ehkä se on vittuilua, harmitonta mielen kamppailua elintilasta
siitä mikä on miedän ainoamme, AINOAMME
Ja tiedätkö, olen tullut hulluksi
vain hulluuden vuoksi olen menettänyt mieleni noille ihannoimilleni voimille ja tullut hulluksi
Mutta nyt joku laulaa , minä laulan, Anna kätesi ja ole kanssani
minä pyydän
ole kanssani
Mutta ah, sinulla on erilaiset kokemuksesi, erilainen maailmankatsomuksesi
ja se olkoon rikkaus
rikkaus siihen että olen tulossa hulluksi
ehkä jo menettänyt osan mielestäni noille voimille
Paha, synkkyys, yksinäisyys
ovat voimia joihin minä luotan
ja yksi asia minua kalvaa
se, etten voi tietää sinun voimiasi
voin vain kuvitella
ja silloin astutaan jälleen, pimeän puolelle
Ja edellinen, se on otettu minun mielestäni
alitajunnastani, sanooko mitään!?
Oi, kuinka vihainen olenkaan
ja jotkut - kenties tässä maassa ei ole viisaita - viisaammat kertovat sen olevan hyväksi
kaikki on hyväksi mikä pitää meidät täällä kitumassa
Ja ah, välillä on hetkiä jolloin karkotan voimani ja mieleni
kaikille minä soisin näitä hetkiä
mutta vain harvoin
jäisi tilaa omille ajatukseille
omille taipumuksille - hulluudelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti