maanantai 15. marraskuuta 2010

Ei kukaan

Mielemme, tuo suuri arvoituksellinen mielemme
jonkun nyt saa sekaisin tuo suuri mielemme
perään herää kysymys
oletko sinä vielä siellä

Muistelemassa minua
minä niin haluan että meidät muistetaan
sinä, sinulle minulla ei ole enää mitään
silti, neuvoista suurimman sain kasvottomalta

Kirjoita, kirjoita vaikka olisi mikä
kuolemanvaara, toiseen kajoaminen luvatta, murha
murha, saa mieleni miettiliääksi
mikä on murha, kuka kehtaa murhata

Ah, minä tiedän, tietämättömät pääseävät likelle inhoani
ja silloin minä isken takaisin, murhaajan veitsellä, murhaajan terällä
Ah, kuinka se kiiltää tummuttaan tuo veitseni terä
ja sen sinä tulet vielä näkemään

Kun veitseni tavoittavat syyttömät

Aivan kuten minä olin, ei kukaan

Ei kommentteja: