torstai 18. marraskuuta 2010

Kuinpa saavuttaisinkin haistakaa paska- asenteen
juurrutettu minuun on tuoksahtaa kivalle- asenne
enkä kykene tuota rooliani minusta pois repimään

Joskus kuitenkin,
harvoin koen tuon viitan laskostuvan ja putoavan
silloin tavoitan kuolleet - miksei muulloinkin
sevästi ja ilman pelkoa - miksen muulloinkin

Ja nyt pimeä lankeaa päälleni ja nyt
minä en ole roolissani
vain pimeys minut erottaa tuosta - musiikki!
Ah, että on hienoa!

Ei kommentteja: