Toivomuskaivoon toivomus
heitin toivoni enkä kyennyt tullakseni toivomuskaivoksi
mut se eikä mikään muukaan minua huolettanut
vain tuleva kuolema kasvokkain minulle ilvehti
Ja varjot, maailma ja sydämet,
jotka tahdistinta kaipaavat, hyljeksintä
ymmärtämöttömyys meidät erossa pitää laki sanoo joo
etkä sinä kykene sanomaan vastakohtaa
Ei, et sinä pysyt koska et tunne meitä
ja se sinua tuskin harmittaa, että jälkeenpäin minua ei enää ole
vain tuskaa minun tilalla minun lailla
Toivomuskaivo ja viimeinen toivo, karata
tästä helvetistä johonkin pysyvämpään; kuolemaan,
jossa kykene en muistoistani karkaamaan
Ja näin sanoi neitsyt:
kulje tiesi määränpääsi ja takaisin
älä vastaa tuntemattoman pyyntöihin paremmasta ja ennenkaikkea,
ymmärtävästä maailmasta
Jos tajuaisit, että jokaisella sanallasi on vaikutus,
ja vähemmän sinä siitä kuolisit jos olisit toivoni
Ja sillä ei ole väliä mitä sinä nyt tajuat,
koska sinä vaellat eri polkua,
ja sanot...
Erilaisia ja erilaisuuden ymmärtämistä... Tuskin kukaan haluaa kuolla
nyt
ja vain harvat haluavat kuolla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti